Ihmisen fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin kolminainen kivijalka on monipuolinen ja riittävä liikunta, lepo ja ravinto. Jos jokin näistä ei ole kunnossa, on seurauksena terveydellisiä ongelmia (tämä ei ole mielipide vaan universaali fakta). Nämä kolme ovat olleet aiheina aiemmissa kirjoituksissa, joten niistä ei tässä sen enempää ole tarvetta kirjoittaa.
Neljäs tärkeä tekijä oman ja maailman hyvinvoinnin kokonaisvaltaisessa rakentamisessa on ajattelun taidot. Nämä taidot voivat tarkoittaa laajaa valikoimaa erilaisia kykyjä, mutta jo pienikin panostus johonkin osa-alueeseen parantaa usein elämänlaatua. Kognitiivisiksi taidoiksi lasketaan mm. havaitseminen, muistaminen, kielelliset taidot ja tunnetaidot. Edellä mainittu listaus ei ole millään tavalla kattava, mutta niiden pohjaltakin voimme helposti tarkastella ja nähdä miten kognitiiviset taidot ovat erittäin suuressa roolissa omassa ja muiden hyvinvoinnissa.
Havaitseminen on ajattelulle ja toiminnalle lähtökohta, joka vaikuttaa kaikkeen siihen mitä tästä seuraa. Mitä paremmin ja tarkemmin havaitsemme ärsykkeitä, sitä suuremmat ovat meidän mahdollisuuteemme toimia asianmukaisella tavalla.
Muistaminen lisää mahdollisuuttamme toimia monipuolisesti, sillä käytössämme on koko ajan suurempi määrä informaatiota. Samalla muistaminen vähentää paljon turhaa työtä ja voimme käyttää aikaamme kehittävämmin.
Kielelliset taidot auttavat meitä suunnattomasti sosiaalisessa kanssakäymisessä muiden kanssa. Kielelliset taidot muun muassa edesauttavat sujuvaa ja rauhallista yhteiseloa muiden ihmisten kanssa sekä parantavat omien näkemystemme tehokasta välittämistä
Tunnetaidot auttavat meitä hahmottamaan sekä omia että muiden tunteita ja tuntemuksia. Hyvien tunnetaitojen avulla voimme säädellä reaktioitamme ja pysyä rauhallisina tilanteissa, joissa huonoimmilla tunnetaidoilla varustettuna toimisimme reaktiivisen aggressiivisesti ja tuhoisasti.
Kognitiivisten taitojen lisäksi voidaan puhua myös tietoisuustaidoista, jotka viittaavat ryhmään kykyjä, jotka auttavat meitä olemaan tietoisempia itsestämme ja ympäristöstämme. Näihin kykyihin kuuluvat mm. ympäristön, mielen ja tunteiden havainnointi, sekä havaintomme ymmärtäminen, hyväksyminen, käsitteleminen ja ainakin jonkintasoinen hallinta.
Ympäristön havainnointi sisältää muun muassa ympäristön yksityiskohtaista havainnointia sekä erityistilanteiden ja poikkeamien havainnointia ympäristössämme.
Mielen havainnointi on kaikkea mielen (tai ehkä oikeammin olisi sanoa tajunnan) sisältöjen havainnointia. Mitä tajunnassani on, mitä siellä liikkuu? Mitä ajatuksia ilmenee? Mistä ne saavat syntynsä?
Tunteiden havainnointi on juuri edellä mainittuja tunnetaitoja. Erityisesti tunteiden tunnistamista ja erottamista muista tunteista. Tunnetaidoissa tunteen havainnoinnin jälkeen tulee tunteen käsittely ja sen luonteen ymmärtäminen, miten suhtautua tunteeseen ja miten toimia sen pohjalta.
Hyväksyminen on tietoisuustaito, jossa hyväksytään tilanne sellaisena kuin se on. Ei passiivisen pessimistisesti niin, että tilanne on tämä eikä sille mitään voi, vaan niin, että hyväksymme tilanteemme nyt sellaisena kuin se on (niin hyvässä kuin pahassa). Jos voimme tilanteeseemme vaikuttaa positiivisesti, hyväksymme sen ja ryhdymme työhön. Jos emme voi vaikuttaa, hyväksymme sen ja teemme jotain muuta.
Kaikki edellä mainitut asiat vähentävät stressiä, lisäävät ajankäytön järkevyyttä, parantavat kykyämme oppia uusia asioita ja luovat meistä vain yksinkertaisesti luotettavamman ja tehokkaamman toimijan sekä itsellemme että muille.
..10/11..