SUOMALAISUUS OSA 2 – Mitä suomalaisuus ei ole eli käytös, jota tulisi hävetä!

Vastaa

Ensimmäisessä osassa käytiin pikaisesti läpi suomalaisen kulttuurin tärkeitä osia. Tässä tekstissä käydään läpi tekijöitä, jotka eivät kuulu suomalaisuuteen, jos haluamme käsittää suomalaisuuden, jollain tavalla toivottavana ja kannatettavana asiana.  

Aiemman kirjoituksen pohjalta voimme nostaa suomalaisuuden hyviksi ja tärkeiksi piirteiksi rehellisyyden, harkitsevuuden, sisukkuuden, käytöstavat, luonnon arvostamisen, oppineisuuden ja sivistyksen arvostamisen. Näiden vastainen toiminta siis on ilmeisen selvästi epäsuomalaista käytöstä.

Hävettävää epäsuomalaista käyttäytymistä näkyy erityisesti sosiaalisen median alustoilla, kuten Facebookissa. Nimenomaan suomalaisuuden mainostamisen yhteydessä ja isänmaallisuuden nimessä rikotaan jatkuvasti ja järjestelmällisesti suomalaisuudelle pyhiä arvoja. Nämä huonosti käyttäytyvät, sivistymättömät ja epärehelliset öykkärit ovat miltei aina isänmaalliseksi itseään nimittävän poliittisen puolueen perussuomalaisten kannattajia. Nämä perus-epä-suomalaiset eivät joko kykene tai halua käydä minkäänlaista vastavuoroista keskustelua. Asiallisen keskustelun sijaan he hokevat omia iskulauseitaan, jotka eivät edes useimmiten liity asiaan (ajattelin lisätä tähän esimerkkejä, mutta niistä kaikki Facebookissa olleet ovat tietoisia tai, jos eivät ole, löytävät niitä halutessaan). Tämä käyttäytyminen hyväksytään ja sitä jopa kannatetaan ja lietsotaan heidän edustamansa puolueen taholta (kyseistä puoluetta käsitellään kolmannessa tekstissä).

Suosituimpia aiheita näillä ”isänmaallisilla” on maahanmuuttajien vastustus ja pilkkaaminen, seksuaalivähemmistöjen vastustus ja pilkkaaminen, kaikkien muiden tahojen syyttäminen negatiivisiksi koetuista asioista (vaikka nämä asiat olisivat suoraa johdannaista heidän omasta toiminnastaan, niin poliittisen kuin arkielämän käyttäytymisen tasolla), täydellinen vastuunottamisen puute omista sanoistaan ja teoistaan sekä niiden seurauksista. Samoin näiden perus-epä-suomalaisten sydäntä lähellä näyttää olevan erilaisten Suomen ja maailman luonnolle haitallisten asioiden tukeminen (myös näistä tarkemmin kolmannessa osassa), epäterveellisten elämäntapojen suosiminen ja pyrkimys estää kansanterveyttä edistävien asioiden toteuttamisen (mm. tutkimustuloksiin perustuvien ruokasuositusten vastustaminen, epäterveellisemmän ruoan puolustus ja hyökkääminen henkilöitä kohtaan, jotka puhuvat terveellisistä elämäntavoista).

Sen sijaan, että nämä isänmaallisiksi suomalaisiksi itseään kutsuvat keskittyisivät edistämään Suomelle edullisia asioita (jotka ovat samalla ihmiselle ja koko maailmalle hyviä asioita), käyttävät he aikaansa ala-arvoiseen ja lapselliseen omassa likaisessa kaikukammiossaan huuteluun korvat suljettuna kaikelta, joka poikkeaa heidän omasta ohjelmoinnistaan. Nämä henkilöt ovat ala-arvoisen propagandan uhreja eivätkä he edes ymmärrä koko ajan tasaisesti tuhoavansa itseään, luontoa ja Suomen kulttuuria. Osa ihmisistä onkin sitä mieltä, että perussuomalaiset ovat muiden suurvaltojen väline, jolla tuhotaan rakas kotimaamme, osa näkee perussuomalaiset äärioikeistolle ja totalitarismille tietä raivaavana välivaiheena, kun osa taas pitää perussuomalaisia vain dystooppisena merkkinä siitä mitä ihmisen älykkyyden alasajosta seuraa. Ei ole oikeastaan oleellista mikä edellä olevista pitää paikkansa, sillä tämä sivistymättömyyden, tyhmyyden ja kaikin puolin epäterveellisen elämän ylistys, jota nämä oman elämänsä sotasankarit toitottavat ympärilleen on Suomen pahin vihollinen, oli perimmäinen syy siihen mikä tahansa. Tällaisen kehittymättömyyden leviäminen tekee Suomesta muutamassa kymmenessä vuodessa kehitysmaan, josta Nigeria saa varteenotettavan kilpailijan.

Näille Suomen kulttuurin ja luonnon vihollisille (useimmiten = perussuomalaisten kannattajille) isänmaallisuus näyttää sisältävän seuraavat tekijät:

  1. Toisten seksuaalisuuteen puuttuminen ja sen vastustaminen
  2. Tieteen, tieteellisten tutkimustulosten ja faktojen toissijaisuus omiin tunnepitoisiin ennakkoluuloihin nähden
  3. Raha kaikkein tärkeimpänä menestyksen mittarina. Jos on rikas, on tehnyt asiat oikein ja, jos ei ole rikas, on tehnyt asiat väärin. Köyhä ja valaistunut filantrooppi on siis täydellinen epäonnistuja, koska on köyhä, kun taas miljonääri, joka on saanut rahansa väkivallalla, hyväksikäytöllä ja luontotuhoon osallistumalla on onnistuja ja esikuva, koska on rikas.

Perussuomalainen yleinen käyttäytymismalli:

  1. Tuo asiasi esille negatiivisen eli vastustettavan asian kautta, ei positiivisen eli kannatettavan
    1. Älä välitä omista virheistä. Jos joku väittää, että olet tehnyt virheen, kiellä se sen sijaan, että oppisit virheistäsi
    1. Älä ota vastuuta omien sanojesi ja tekojesi seurauksista. Ne eivät enää kuulu sinulle.
    1. Älä perustele asioitasi faktoilla vaan sen sijaan solvaa henkilöä, joka kyseenalaistaa väitteesi.
    1. Ole ylpeä ymmärtämättömyydestäsi ja koulutus- ja sivistystason puutteestasi.
    1. Ole ylpeä siitä kuinka epäterveelliset elämäntapasi ovat. Solvaa ihmisiä, jotka puhuvat terveellisistä elämäntavoista.
    1. Jos et ole rikas, huijaa itsesi luulemaan olevasi rikkaampi ja parempi kuin olet sylkemällä niitä, jotka ovat köyhempiä ja, joilla menee vielä huonommin.

Epärehellisyys ilmenee monellakin eri tavalla. On epärehellistä esittää väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa. Varsinkinkin, jos tietää tämän tai ei halua edes tietää pitävätkö ne paikkansa. On itseä kohtaan epärehellistä perustella ongelmat johtuvaksi aina jostain muusta kuin itsestä tai omasta viiteryhmästään. On myös itseä kohtaan epärehellistä väittää olevansa isänmaan ja Suomen ystävä, jos ei todella ole osana Suomen kulttuurin ja luonnon turvaamisessa ja kehittämisessä. Tällaista turvaamista ja kehittämistä on luonnonsuojelutoimet, omaan kulttuuriin ja historiaan perehtyminen sekä oman henkisen ja fyysisen terveyden ylläpitäminen. Isänmaan ja Suomen rakastamista ja tukemista ei ole mesota somealustoilla ”mutkutellen” ja irvaillen ”vihermädättäjistä” ja ”kommunisteista” kuin heikkolahjainen ala-astehäirikkö, joka kerta kun esitetään jotakin kriittistä kysymystä liittyen asiaan, joka on persu-patriootin ultraprosessoidun sianrasvan kyllästämää pientä ja turvonnutta sydäntä lähellä. Todellinen isänmaan ystävä ei hoida omia psyykkisiä ongelmiaan Facebookissa tai muilla somealustoilla valheita jakaen ja vastakkainasettelua luoden vaan toimii aktiivisesti maailmassa. Kaikki tämä muiden syyttely omasta huonosta tilanteesta on vastuun siirtämistä toisille. Huono käytös somessa ei toki rajaudu Perussuomalaisiin (vaikka Suomessa poliitikkojen tasolla pitkälti näin onkin), mutta useimmiten juuri tämän poliittisen puolueen kannattajat ovat omistautuneita erittäin huonoon käyttäytymiseen somekeskusteluissa, kuten myös arkisen elämän tasolla.

Luonnontuhoon osallistuminen on käsittämättömimpiä asioita henkilöillä, jotka väittävät olevansa isänmaallisia suomalaisia. Suomen kulttuuri ja maine ovat hyvin vahvasti linkittyneenä ylpeyden aiheisiimme puhtaaseen ilmaan, puhtaisiin runsaisiin metsiin ja järviin. Silti persufanaatikot pitävät luonnonsuojelua enemmänkin pahana ja tuntuvat nauttien tukevan kaikkia keinoja, joilla tuhota Suomen luontoa (samoin kuin ihmisluontoa yleisesti).

Oppimattomuus, sivistymättömyys, harkitsemattomuus, käytöstapojen puute

Kaikki edellä mainitut liittyvät toisiinsa. Opiskelu lisää yleissivistystä ja yleissivistys on yhteydessä käytöstapojen ymmärtämiseen. Opiskellessa sekä uuden oppimisen taidot että uusien näkökulmien ymmärtäminen lisääntyvät. On siis hyvin ymmärrettävää miksi ymmärtämätön ihminen, jonka tyhmyyttä tukevat muut typeryydessään vellojat, ei halua opiskella ja näkee henkisen kehittymisen vihollisenaan. Vertaisten idioottien muodostama umpimielinen kupla särkyisi, jos asioita alkaisi ajattelemaan muiden kannalta ja kyseenalaistaisi omat ennakkoluulonsa. Uusi ja vieras – tässä yhteydessä tarkoittaen sivistyminen – on pelottavaa ja sitä tulee vastustaa. Harkitsematon käytös ja käytöstapojen puute loistavat sosiaalisessa mediassa. Omien ennakkoluulojen ja perusteettomien väittäminen taukoamaton pommittaminen ilman mitään aikomusta dialogiin tai omien sanomiensa harkintaan ja pohdintaan, on ”keskustelun” yleinen linjaus somessa. Tämä tulee suurelta osin juuri edellä mainitun joukon suunnalta. Tämä (sosiaalinen media ja siellä riehuvat apina-ihmiset) olisi oman massiivisen kirjoituksen paikka, joten siihen en uppoudu tämän enempää.

Olen loppuun koonnut vielä perussuomalaisten sananlaskuja ja sanontoja, jotka pohjaavat aiemmin tekstissä esitettyyn listaukseen kyseisen tahon ”isänmaallisuuden” piirteistä.

”Heterouteni on juuri niin vahvaa kuin on vihani homoja kohtaan. ” – Perussuomalaisten sananlasku.

”Olen hetero vain siinä määrin kuin tuon homovihani julki” – Perussuomalainen sananlasku.

”En ole tehnyt virhettä, jos en sitä myönnä”- Perussuomalainen sananlasku.

”Jos lyön toista ihmistä naamaan, olen vastuullinen vain käteni liikkeestä, en toisen naaman reaktiosta” -Perussuomalainen sananlasku.

”Faktat pilaavat hyvät valheet” – Perussuomalainen sananlasku

”Fakta, jota en ymmärrä, ei pidä paikkaansa” – Perussuomalainen sananlasku.

”Yhtään kirjaa en ole lukenut…enkä lue!” – Perussuomalainen sananlasku.

”Vain homot opiskelevat ja olen planeetan heteroin äijä!” – Perussuomalainen sananlasku.

”Jos ei viinalla ja makkaralla pärjää on muslimi” – Perussuomalainen sananlasku.

 ”Kasviksia syö vain homot! Suomalainen tosimies imee makkaraa niin, että haukkoo happea” – Perussuomalainen sananlasku.

”Kasvikset on vihervasemmistomädättäjien propagandaa, jauheliha on tosimiehen öylätti” – Perussuomalainen sananlasku.

”Parempi ihmispaska Porschessa kuin valaistunut nero pyörän päällä” – Perussuomalainen sananlasku.

”Ei lualamiähetkään kasviksia ja marjoja syäny vaan jauhenlihaa” – Perussuomalainen sananlasku.

”Jos ei lätkä, autot ja moottoripyörät kiihota on homo ja muslimi!” – Perussuomalainen sananlasku.

”Tiede on homotransujen hommaa ja tiedemiehet homoja” – Perussuomalainen sananlasku.

”Jos ei homoilua kielletä, niin ollaan kohta kaikki homoja!” – Perussuomalainen sananlasku.

”Dunning-Kruger-efekti kulkee vahvana keskuudessamme!” – Perussuomalainen sananlasku.

”Me perussuomalaiset olemme tuplasti parempia, sillä meillä on kaksi moraalia. Säännöt meille ja säännöt muille” – Perussuomalainen sananlasku.

”Raamattu on lukematta paras!” – Perussuomalainen sananlasku.

”Ei sitä olla ennenkään kirkossa homoja suvaittu eikä naisten puheita kuunneltu” – Perussuomalainen sananlasku.

..10/11..

SUOMALAISUUS OSA 1 – Mitä on suomalaisuus eli suomalaisuus, josta olla ylpeä!

Vastaa

Sellainen Suomi ja suomalaisuus, josta voidaan olla ylpeitä, koostuu monesta eri tekijästä. Se, että väittää olevansa isänmaallinen ja toimivansa Suomen hyväksi, ei merkitse mitään, jos tämä kaikki on pelkkää sanahelinää ilman toimintaa kyseisten asioiden eteen. Tyhjä puhe ja valheelliset väitteet ovat itse asiassa juuri yksi epäsuomalainen piirre, sillä suomalaisuuteen liitetään nimenomaan rehellisyys. Se, että seistään sanojensa takana ja ollaan sanansa mittaisia, ovat aina olleet suomalaiselle tärkeitä asioita (Toisaalta valheita laukova paskanpuhujakin on sanansa mittainen, sillä näiden sanojen mitta on paskapökäleen mitta?). Rehellisyyden lisäksi harkitsevuus on yksi suomalaisuuden piirre, kuten myös se kuuluisia sisukkuus. Hyvät käytöstavat ovat eräs suomalaiseen kulttuuriin liitetty ominaisuus. Harkitsevuus ilmenee sivistyneessä puheessa ja toiminnassa. Sanoessa harkinta ilmenee mahdollisimman totuudellisessa ja hyvin muotoillussa puhutussa lopputulemassa. Mietitään siis mitä ja miten sanotaan ennen kuin sanotaan. Tehdessä harkitsevuus ilmenee tietoon perustuvassa suunnittelussa, jotta teon lopputulos olisi mahdollisimman hyvä ja aikaa kestävä. Sisukkuuden piirre on resilienssi ja sinnittely vaikeuksien ja haasteiden edessä. Samoin sisukkuuteen kuuluu halu suorittaa aloitettu asia loppuun ja mielellään mahdollisimman omavoimisesti. Suomalaisuuteen kuuluvat hyvät käytöstavat ja muiden kunnioittaminen. Ei pinnalliset käytöstavat vaan toiset huomioiva ja toisen ihmisen tilaa ja elämää kunnioittava rauhan antaminen. Eri mieltä ollessakin asiat ja vastalauseet tulisi esittää mahdollisimman harkitusti, tosiasioihin pohjaten ja mahdollisimman kohteliaasti.

Näiden edellä mainittujen suomalaisuuteen liittyvien arvojen ja asennoitumisten lisäksi suomalaisuudelle oman vahvan leimansa antavat Suomen puhdas ja villi luonto, luonnossa liikkuminen ja siihen liittyvät taidot, liikunta ja puhdas perinteinen ruoka, opiskelu ja oppimisen arvostaminen. Suomalainen kunnioittaa luontoa ja pyrkii sitä suojelemaan saastumiselta, roskaamiselta ja hyväksikäytöltä, joka ei ole kestävällä pohjalla. Omaa suomalaisuuttaan kunnioittava arvostaa koulutusta ja oppiminen on hänelle luonnon lisäksi miltei pyhäksi luokiteltava asia. Suomen kulttuuri on aina ollut yhdistelmä luonnonläheisyyttä ja korkean sivistystason arvostusta.

Suomi tunnetaan laadukkaasta Jean Sibeliuksen musiikista ympäri maailmaa ja suomalainen kirjallisuus on ollut korkeatasoista ja arvostettua. Suomalaisen isänmaalliseen yleissivistykseen kuuluu ymmärtää Sibeliuksen ja Lönnrotin merkitys kulttuurillemme, kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergista nyt puhumattakaan.Samoin itseään arvostava suomalainen ymmärtää heidän työnsä pääpiirteissään ja tuntee heidän tärkeimmät teoksensa myös henkilökohtaisemmin ja syvemmin. Tämä tietenkin vain silloin, jos oikeasti on isänmaallinen suomalainen eikä valheita suoltava huijari. Mikä on sinun suosikkisi Sibeliuksen seitsemästä sinfoniasta? Kumpi on sinun mielestäsi parempi, Karelia-sarja vai Lemminkäis-sarja?  Sibelius ei suinkaan ole ainoa vaan hänen jälkeensä on tullut muitakin, uudempia suomalaisia artisteja, joista suomalainen voi olla ylpeä. Näistä Kimmo Pohjosen Kielo, Kalmuk ja Kluster vuosilta 1999, 2002 ja 2002 ovat tuskin yhdellekään suomalaiselle tuntemattomia teoksia ja Kaija Saariahon Luonnon kasvot (lauluäänelle ja pianolle) vuodelta 2013 on ainakin suurelle osalle tuttu, kuten monet muutkin Saariahon maailmankuulut teokset.

Lönnrotin kaikki suomalaiset toki tietävät kansalliseepos Kalevan kokoajana ja Kalevalan sisältö on kaikille suomalaisille tuttu niin kuin Lähi-idän uskoville ovat Raamattu ja Koraani. Filologian alalla ja suomen kielen kehittymisen kannalta Lönnrot on Agricolan ohella oleellisimpia nimiä, joten tämänkin vuoksi isänmaataan rakastava suomalainen perehtyy edellä mainittujen henkilöiden työhön suurella ajalla ja antaumuksella. Kenen keksimiä sanoja olikaan kansallisuus, itsenäinen ja sivistys? Kuvataiteen puolelta Akseli Gallen-Kallelan työt ovat inspiraation ja ihailun aihe kaikille suomalaisille sivistyneille taiteen arvostajille.

Muita suomalaiseen sivistykseen vaikuttaneita suomalaisille tuttuja nimiä: J.V. Snellman, jota pidetään maamme kansallisfilosofina ja yhtenä tärkeimmistä kansamme herättäjistä. Filosofit Erik Ahlman ja Urpo Harva, jotka keskittyivät ihmisenä olemisen ja sivistyksen kysymyksiin, Edvard Westermarck, jota pidetään suomalaisen sosiologian isänä, kuten Eino Kailaa taas yhtenä suomalaisen filosofian tärkeimmistä suunnannäyttäjistä. Kaikki näistä toki ovat enemmän tai vähemmän suomalaisuuttaan kunnioittavan isänmaan ystävän perehtyneisyyden pohjatietoa, joten tuntuu jopa hieman hullulta näin ilmiselviä asioita luotella.

Tässä hieman positiivisia asioita suomalaisuudesta, josta suomalaisen tulisi olla ylpeä ja, joihin maataan ja kulttuuriaan rakastavan suomalaisen tulisi perehtyä. Seuraavassa kirjoituksessa tarkastelussa asiat, jotka eivät ole isänmaallisen suomalaisuuden osia. Asiat, jotka eivät kuulu suomalaisuuteen ja, joista ei tulisi olla ylpeä.

..10/11..

Maailman Onnellisin Maa?

Vastaa

Suomi on taas kerran päätynyt maailman onnellisimmaksi maaksi. Tämän ylitsepursuavan onnellisuuden näkee aina ihmisten kasvoilla ja käytöksessä. En itse muista kertaakaan, että minua olisi konkreettisesti syljetty kasvoille tai yritetty lyödä päiväsaikaan kadulla. Rahaa kerjääviä, päihtyneitä ja uhkauksia huutelevia ihmisiä ei näe edes päivittäin.  Mistä Suomen suuri ja satumainen onnellisuus sitten koostuu?

Katsotaan seuraavaksi hieman Suomen sijoituksia erilaisilla osa-alueilla (kaikki eivät toki löydy virallisesta onnellisuusmittauksesta, johon Suomen asema perustuu). Tulokset ovat osaltaan muutaman vuoden takaa, joten on tietenkin mahdollista, että Suomi on kääntänyt laivansa keulan mustasta jäävuoresta kohti Bahamasaarten aurinkoisia rantoja.

Ensin virallisen ”onnellisuusmittauksen” tuloksia.

Suomen ostovoima on sijalla 17, joka selittää 25% onnellisuusmittauksen tuloksesta. Terveiden elinvuosien odotteen listalla Suomi on sijalla 18.

Suomalaiset ovat myös hyvin antelijoita, lahjoittaen muun muassa hyväntekeväisyyteen niinkin ahkerasti, että olemme sijalla 46. Vielä on matkaa, jotta ohittaisimme mm. Nigerian (sija 41), Gambian (sija 33) ja Venäjän (sija 31). Mutta, ehkä kyseisillä mailla on enemmän varaa osallistua hyväntekeväisyyteen, joten se selittänee tulokset.

Vapauden suhteen Suomi yltää sijalle 11. Häviten niukasti Bahrainille, joka on perustuslaillinen monarkia ja, jota hallitsee kuningas sunnimuslimisukuineen. Ehkä saisimme Suomen vapauden astetta nostettua, jos saisimme tännekin hallitsevan muslimisuvun, joka pitäisi hallussaan koko viranomaiskoneistoa?

Suomi pärjäsi hyvin korruptiolistauksella. Ollen listalla sijalla 2. Kyselyyn osallistuneet eivät siis nähneet ja kokeneet, että Suomen hallituksessa tai liike-elämässä olisi erityisen suuri korruption aste. Tämähän ei tietenkään aukottomasti tarkoita, että korruptiota ei ole, jos sitä ei näe. Erittäin hyvä sijoitus tässä kuitenkin.

Seuraavaksi hieman Suomen lukuja ”onnellisuusmittauksen” ulkopuolelta.

Itsemurhaluvuissa Suomi yltää sijalle 26 häviten niukasti Kroatialle ja päihittäen Etelä-Afrikan (2023)

Suomalaiset ovat onneksi erittäin tehokkaasti nousseet ihmisten lihavuuslistalla. Vuonna 2014 Suomi oli surkeasti Euroopan 15:nneksi lihavin kansa, mutta jo vuonna 2022 Suomi oli kirinyt kolmannelle sijalle. Nyt Suomessa on jo 1,2 miljoonaa aikuista, jotka ylittävät painoindeksin maagisen 30:n rajan (eli ylipaino on vähintään noin 25kg).

Suomi pitää alkuvuonna 2026 myös ylpeästi kärkisijaa Euroopan ykkösmaana työttömyydessä. Vihdoinkin Suomi sai haluamansa paikan kärjessä Espanjan hallitessa aiemmin tilastoja. Suomen työttömyysaste on jo reilusti yli 10%, kun EU-maiden keskiarvo on 6% paikkeilla. Vielä pieni rutistus niin Suomen prosentti on tuplasti keskiarvosta.

Suomen ”Maailman onnellisen maa” tilastoa tukee hienosti osaltaan nuorten huumekuolemat. Tässä kilpailussa Suomi on myös Euroopan kärkeä.  Suomi on maailman kahdeksas masennuslääkkeiden käytössä (2023). Suomalaisista jopa joka kymmenes syö masennuslääkkeitä. Nuorista naisista joka viides käyttää lääkitystä henkiseen pahoinvointiin. Nuorten aikuisten masennuslääkkeiden käyttö on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Maailman onnellisimmassa maassa on siis Euroopan korkein työttömyys, Euroopan nopein nousu ylipainotilastoissa, itsemurhatilastot maailman 26. korkeimmat, kymmenessä vuodessa kaksinkertaistanut masennuslääkkeisen käyttö nuorten aikuisten keskuudessa ja korkeimmat tilastot nuorten huumekuolemissa. Kunhan sentään ostovoima pysyisi, ilmaisia ämpäreitä saisi jonottaa ja Suomi pysyy suomalaisena ja kristillisenä, niin kaikki on hyvin. On lottovoitto syntyä Suomeen!

..10/11..

Catch and Release – Harrastuksena Eläinrääkkäys

Vastaa

Catch and release on harrastuksena eläinrääkkäyksen muoto. Tätä asiaa voi kiertää ja kaartaa kuinka haluaa, mutta tosiasiat eivät siitä muutu. Kalan pyydystäminen on aina enemmän tai vähemmän kalaa vahingoittavaa. Pyydystäminen ei koskaan ole harmitonta. Kun tähän lisätään se fakta, että kalastaminen ei ole millään lailla pakollista tai tarpeellista, on catch and release eläinten rääkkäystä ilman mitään pätevää syytä.

Tämän toiminnan puolustajat perustelevat asiaa muun muassa kalakantojen ylläpidollisilla syillä sekä liikakalastuksen vaarojen välttämisellä. Eikö kalakannat pysyisi vielä paremmin yllä, jos ihmiset eivät kävisi omaksi alhaiseksi huvikseen aiheuttamassa kipua ja kärsimystä kyseisille kaloille? Parantaako tämä kalojen kiusaaminen kalakantoja? Puolustajat perustelevat asiaansa myös, sillä, että on tehty säädöksiä, joilla kaloille aiheutettavaa vahinkoa pyritään vähentämään kieltämällä muun muassa väkäsettömät koukut. Tämä muuttaa toiminnan muotoon: rääkkäämme eläimiä edelleen omaksi huviksemme, mutta hiukan vähemmän, sen sijaan, että lopettaisimme sen. Pyydystetyistä kaloista noin 18-20% kuolee saamiinsa vammoihin tai stressiin. Osa myös puolustelee asiaa sillä, että kalat eivät tuntisi kipua, joka ei tutkimusten pohjalta pidä paikkaansa. Kuten ei myöskään niin sanotulla maalaisjärjellä ajateltuna, sillä kivun tunteminen on ominaista ja oleellista kehittyneemmillä organismeilla, jota pyydystettävät kalatkin ovat. Joissain maissa – kuten Sveitsissä ja Saksassa – catch and release on kielletty lailla, koska se nähdään epäinhimillisenä ja eläimiä vahingoittavana.

Ajatellaan sama kuvio ihmisen kohdalle. Jokin jättiläismäinen olento heittää koukun ihmisen poskesta läpi ja hinaa yläilmoihin. Ihminen haukkoo happea epätoivoisesti luulevansa kuoleman koittavan pian. Hieman ennen hapen puutteesta aiheutuvaa tajuttomuutta ja kuolemaa, koukku poistetaan ja ihminen palautetaan suurempien tai pienempien fyysisten vammojen ja psyykkisten traumojen saattelemana takaisin maan pinnalle. Kysyttäessä pyydystäjiltä syytä tähän he vastaavat ”ihan huvin vuoksi, ei mitään tarvetta tai syytä. Toki voidaan nuijia teidät hengiltäkin vielä kaupan päälle”. Vähemmän sadistista ja ymmärrettävää olisi se, että nämä olennot käyttäisivät ihmisiä ravinnoksi ja pyydystäisivät ihmisiä sen vuoksi.

Tässä vielä muutama – jopa vähemmän haitallinen – lisäharrastus eläinrääkkääjille, jotka viihtyvät eläinten tuskan äärellä, mutta kuitenkin haluavat esittävänsä toimivansa moraalisesti:

– Lehmien lyöminen nyrkillä yrityksenä saada lehmä tajuttomaksi. Toisena variaationa lehmien potkiminen, jolla pyritään saamaan isoin ”muu” irti kohteesta.

– Peurojen ”catch and release”, jossa ammutaan peuraa kumiluodilla päähän ja saadaan peuran kanssa kiva yhteiskuva sen ollessa tajuton. Toinen tapa on ampua peuraa ei tappavaan kohtaan, jolloin se saadaan kiinni. Tämän jälkeen voidaan peura laastaroida ja vapauttaa.

– Lintujen “catch and release”. Kutsutaan myös lintujen perhokalastukseksi eli perholinnustamiseksi.

– Linnunmunien ”catch and release”, jossa mennään linnunpesille, otetaan linnunmunat käteen, otetaan valokuva ja pistetään munat takaisin sen jälkeen.

– Ihmisten ”catch and release”, jossa monta sarjaa (kumiluoti, perhostus ja sieppaus pakettiautoon).

..10/11..

ISÄNMAAN TOIVOT JA SUOMEN VIHOLLISET

Vastaa

Oops!…we did it again, niin kuin sukunimensä mukaisesti kollektiiviksi paisunut Britney voisi todeta. ”Oops!” viittaa tässä kolmikon vahinkoon, joka johtuu seurausten ajattelun puutteesta. Loppuosa taas siihen, että sama surkea toiminta toistuu jatkuvasti, kun mitään ei opita aiemmista erheistä.

Mistä siis kyse? Tietenkin suuren huomion saaneesta ”silmien vääntely” kohusta, jossa kolme (ei yllättäen) Perussuomalaisten poliitikkoa postaa somessa aasialaisia pilkkaavia kuvia ”tukeakseen” tällaisen kuvan takia missikruununsa menettänyttä ex-miss suomea 2025. Henkilöt, jotka tähän lapselliseen naamanvääntelyfarssiin osallistuivat ovat Perussuomalaisten poliitikot Kaisa Garedew ja Juho Eerola, sekä perussuomalaisten ainoa europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen.

Kyseistä touhua voidaan lähestyä monelta eri kantilta. Oliko nämä teot rasistia vai ei? Oliko niiden intentio rasistinen vai ei? Oliko teot vain huumoria vai oliko niillä toisenlainen tarkoitusperä? Oliko kyseessä rasismin sijaan ymmärtämättömyys? Oliko ymmärtämättömyys tiedon puutetta liittyen tehtyyn eleeseen? Tulisiko näitä kuvia pyytää anteeksi? Ja keneltä tulisi pyytää anteeksi ja millä tavoin?

Keskityn seuraavaksi neljään kysymykseen: Eleiden rasistisuus, tekoon mahdollisesti liittyvä ymmärryksen puute, huumori motiivina, ja anteeksipyytäminen ja anteeksi antaminen. Keskityn esimerkeissä vain Garedewin ja Eerolan ulostuloihin. Jätän siis lyhytaikaisen Miss Suomen ja esimerkillisen suomalais-kristillistä elämää viettävän Tynkkysen pois.

ELEIDEN RASISTISUUS

Yksikään Perussuomalaisten kuvia postaillut ei pidä kuvia rasistisina. Onko tämä ihme, jos rasistinen henkilö ei pidä mitään omaa tekoaan rasistisena? Suurin osa – itseni mukaan lukien – on tiennyt jo 80-luvulla lapsena, että kyseinen ele on rasistinen ja aasialaisia pilkkaava. 2020-luvulla ymmärrys rasismista on huomattavasti korkeammalla tasolla yleisesti ottaen kuin 80-luvulla (paitsi näemmä perussuomalaisilla). Samoin jo lapset ymmärtävät tämän, niin miten on mahdollista, että kronologisesti aikuiset kansanedustajat eivät tajua tämän olevan pilkkaavaa. Suomalaisia kohtaan ei ole vastaavaa elettä, johon tätä voisi verrata, mutta ehkä vastaavaa olisi pitää etusormea ylähuulen ja nenän välissä ja toista kättä suoraksi ojennettuna ja kommentoida ”tässä vähän venyttelen yläselkää ja hieron ylähuulta saksalaiseen tapaan”.

Eerola vastaa Miss Suomen kruununsa menettämiseen: ”Täysin naurettavaa. Maahanmuuttajataustaisena hän varmasti itse tietää, mitä rasismi on.” Tällä perusteella jokainen toiseen maahan muuttanut ”tietää mitä rasismi on”. Jos, suomalainen uusnatsi muuttaa Ruotsiin, niin hänen tekonsa eivät voi olla rasistisia, koska tietää maahanmuuttajana kyllä mitä rasismi on?

YMMÄRRYKSEN PUUTE LIITTYEN TEON LUONTEESEEN

Pahempaa kuin kuvien rasistisuus, on se, että nämä henkilöt eivät todella ymmärtäneet silmien vääntelykuvien olevan rasistisia. Miten yksikään (kronologisesti) aikuinen voisi olla tietämättä asiaa, joka on ollut tiedossa jo kymmeniä vuosia. Ja vielä, kun kansanedustajien pitäisi ymmärtää maailman menoa ehkä niin sanottua rivikansalaista paremmin. Jos kyseiset henkilöt ovat niin ymmärtämättömiä maailman menosta, heidän paikkansa olisi pikemminkin jonkinlainen tuettu asumisen yksikkö kuin eduskunta. Tosin poliitikkojen edut ovat sitä luokkaa, että voidaan puhua kyllä vahvasti tuetusta elämisestä yhteiskunnassa.

HUUMORI MOTIIVINA

Kännissä ja läpällä. Tämä oli vain huumoria. Ettekö huumoria ymmärrä. Yleiset selitykset, kun joku kritisoi pilkkaavia viestiä ja kuvia. Mielestäni on jo riittävää, jos tämä on Kaisan, Eeron ja Sebastianin käsitys huumorista. Tämä huumori on myös siellä ala-asteen tasolla ja viittaa henkilöiden henkiseen kehitysvammaisuuteen tai vakavaan taantumaan.

ANTEEKSI ANTAMINEN JA PYYTÄMINEN

Perussuomalaisten yleinen linja tuntuu olevan, että omien tekojen takana seistään ja anteeksi ei pyydetä, vaikka teot olisivat kaikkien muiden mielestä väärin ja vaatisivat anteeksipyyntöä. Jos joku loukkaa perussuomalaisten tunteita, niin anteeksipyyntöä toisaalta vaaditaan muilta. On toki ainoastaan hyvä, että seisotaan omien sanojensa ja tekojensa takana, mutta tähän liittyy esiharkinta mitä aikoo sanoa ja tehdä. Myös kyky ymmärtää omata virheensä, näiden pohjalta muuttaa tapansa ja tarvittaessa pyytää anteeksi, kuuluvat samaan ”henkisen aikuisuuden pakettiin”.  Tähän naamanvääntely kohuun Kaisa Garedew kommentoi ”mitäköhän minun pitäisi pyytää anteeksi?” Siis vielä sen jälkeen kun asiaa on puitu ja selitetty jo monta päivää, Garedew ei ymmärrä. Tähän jatkoksi hän kommentoi, että kuka määrittelee mikä kuva on rasistinen ja mikä ei? Median pitäisi pyytää häneltä anteeksi, että on tuominnut hänen ihan tavallisen postauksen rasistiseksi. Media on syyllinen ja voisi kantaa vastuun tästä. Tähän lisäksi Garedew valehtelee kuvan liittyneen siihen, että pää oli kipeä eikä sillä ollut muuta viestiä. Kummallisesti aiemmin tämä viesti oli kruununsa menettäneen missin tukemista. Ja itse asiassa jo seuraavassa lauseessa hän sanoo, että postaus ja kuva oli ex-missin tukemista. Garedew esittää siis kaksi toisensa pois sulkevaa syytä kuvalle peräkkäin. Garedew jollain kieroutuneella kierteellään ajattelee sen olevan median vika, kun hän ja perus-kumppaninsa käyttäytyvät kuin ala-asteella olevat koulukiusaajat. Logiikka tuntuu näillä politiikan apukoululaisilla olevan ”me saamme tehdä mitä haluamme ja käyttäytyä miten haluamme, mutta, jos media uutisoi siitä, ja siitä seuraa ongelmia, niin syy on median, ei meidän”. Ja, kun miltei aseella uhaten saadaan nämä henkilöt esittämään jokin teennäinen ja epäaito anteeksipyyntö, niin sen jälkeen alkaa valittaminen ”mikä on, kun anteeksipyyntö ei kelpaa. Kyllä pitää antaa anteeksi, kun ollaan pyydetty”.

Summa summarum: kyseinen käytös ja niiden selittelyt kertovat kyseisten henkilöiden olevan henkisesti jälkeenjääneitä, ymmärryksellisesti rajoittuneita, epärehellisiä ja rasistisia. Perussuomalaiselle kielenkäytölle sopivammin: henkilöt ovat helvetin lapsellisia ja tyhmiä, jotka suoltavat jatkuvasti paskaa. Miten tällainen ammattitaidottomien kehitysviivästyneiden ilveilijöiden lauma pääsee kansanedustajiksi, on se ehkä asian huolestuttavin puoli, sillä moni on heitä äänestänyt, jotta he ovat paikkansa saaneet. Maamme yleinen sivistystaso on huolestuttavan alhainen.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kommentoi, että kuvat olivat ”tökeröitä, mutta ei rasistisia”. Perussuomalaiset on miltei ainoana – ellei ainoana – puolueena jatkuvasti erilaisissa rasismikohuissa. Samoin Purran oma historia on todistettavasti rasistien ja uusnatsikontaktien parissa. Mukaan lukien kaveeraaminen vakavia terrorismisyytöksiä saaneen kanssa. Epäilen, että ei ole mitään tekoa, jonka Purra avoimesti myöntäisi rasistiseksi oman puolueensa piiristä. Vaikuttaa, että sillä ei ole mitään väliä Purralle, vaikka miljoonat aasialaiset ja iso osa suomalaisista väittäisi tekoa rasistiseksi ja pilkkaavaksi. Purra itse toisaalta noudattaa suhteellisen loogisesti politiikkaansa, joka on rasistinen, oikeistolainen ja, johon ei kuulu empatia (niin kuin hän on suoraan sanonut). Suomi on matkalla Intiassakin jo vuosituhansia hyväksi havaittuun kastijärjestelmään, jossa elämän mahdollisuudet ja roolit annetaan syntymässä. Tässä Purra on toiminut johdonmukaisesti.

Mikään taho ei ole Suomessa tehnyt haittaa enemmän Suomelle ja Suomen maineelle kuin Perussuomalaisten puolue, joka väittää toimivansa isänmaallisesti ja Suomen eduksi. Tämä henkisesti puolimatkaan jääneiden uusin tempaus oli taas loistava esimerkki, kuinka hyvin nämä patriootit ajavat Suomen etuja. Parempi paikka olisi jokin lastenohjelma tai sirkus, jossa voisivat viihdyttää muita lapsenmielisiä pelleilyllään ja jättää tärkeiden kansallisten asioiden ajaminen asiantuntijoille ja asiansa osaajille, jotka myös osaavat käyttäytyä roolinsa vaatimalla tavalla.

PERUSSUOMALAISIA SANKAREITA

Perussuomalaiset jatkavat samalla rehellisen ja suoraselkäisyyden linjalla kuin OG-Persunsa Tony Halme. Tämä esimerkillinen suomalainen oli suorasanainen, rehellinen ja peloton, esimerkillinen mies ja kansanedustaja, jonka sydäntä lähellä oli muun muassa naisten ja heikompien suojelu sekä huumeita ja rikollisuutta vastaan taistelu. Näin edelleen hänen faniensa parissa, vaikka Halme todistettavasti hakkasi vaimoaan ja kohteli muitakin naisia epäasiallisesti, kiusasi, uhkaili ja solvasi jatkuvasti kaikkia, käytti koko ikänsä väärin erilaisia lääkkeitä ja huumeita, joiden vaikutuksen alaisena teki rikoksia. Halme myös suoraselkäisenä esimerkillisenä soturina yritti tappaa itsenä (koska koki itsensä niin surkeaksi tapaukseksi) ampumalla itseään päähän laittomalla käsiaseella…ja epäonnistui tässäkin. Tämän seurauksena hän sai aivovaurion. Ja jatkoi samaa huumeiden ja lääkkeiden väärinkäyttöä. Toisella kertaa Halme onnistui päättämään elämänsä ampumalla itseään uudestaan päähän laittomalla aseella omassa asunnossaan. Kaipaamaan jäivät…

Samoin Halmeelle tarjottiin kaikki menestymisen mahdollisuudet, jotka hän itse tuhosi käytöksellään. Ei ole toista suomalaista, jolla oli suuren menestymisen mahdollisuus amerikkalaisen vapaapainin parissa. Samoin Halme pääsi korkean luokan Hollywood elokuvaan (joskin hyvin pieneen rooliin), oli menestyksekäs suomalaisen nyrkkeilyn parissa, osallistui kehonrakennukseen, pääsi mukaan puoluepolitiikkaan. Kaikki mahdollisuutensa ja uransa Halme tuhosi omalla paskamaisella käytöksellään, jotka johtuivat mielenterveys- ja asenneongelmista sekä päihteistä.

Uudempi Perussuomalainen sankari on Timo Vornanen, joka kännissä ampui aseella helsinkiläisen ravintolan edessä. Kyseessä on kaiken lisäksi henkilö, joka on ammatiltaan poliisi ja takuulla on tiennyt toimintansa laittomuuden monilta eri kanteilta. Vornanen on myös saanut huomautuksen epäasiallisesta käytöksestä vuonna 2015, jolloin hän oli kosketellut työkaveriaan nivusalueelta.

Ano Turtiainen on myös Perussuomalaisissa ollut sankari, joka on entinen voimanostaja (sai tässäkin lajissa doping-rikkomuksesta kahden vuoden kilpailukiellon). Turtiainen tosin sai potkut Perussuomalaisista sopimattoman käytöksen vuoksi (mm. julkaisi pilkkaavan postauksen George Floydista, joka kuoli rasistisen poliisiväkivallan uhrina). Turtiaisen ulostulot olivat sen tasoisia, että seuraava askel pahempaan suuntaan olisi ollut suorat tappouhkaukset ja laiton porno. Turtiainen on suuri Venäjän fani ja häntä on epäilty myös tietovuodosta. Anolla on ansiorekisterissään kolme pahoinpitelysyytettä (joista yksi on 14-vuotias poika). Kirsikkana kakun päällä Anolla on vakaa usko Litteään Maahan (eli hän ei usko Maapalloon. Huom! Perus-Laura Huhtasaari uskoo myös uskonnollisen kreationismin selityksiin tieteellisten sijasta).

Suppeana yhteenvetona Perussuomalaisilla vahvoina piirteinä ovat rasistinen patrioottisuus, tieteenvastainen kristillisyys, empatiaa vaille oleva politiikka, ristiriitaiset puheet ja käytös, välinpitämättömyys omien tekojen seurauksista muille, yleisten ja muille selvien käytöstapojen puute, lapsellinen pelleily vakavien asioiden kanssa ja totuuden uhraaminen, jos se ei ole omien intressien mukainen

I think we did it again
we made it clear we’re not your friends
Oh, baby
It might seem like a joke
But it doesn’t mean that I’m serious

’Cause to lose all our senses
That is just so typically us
Oh, white baby, baby

Oops, we did it again
I played with that card
Got lost in the game
Oh, Aryan baby, baby
Oops, you think we are for you
That we are here for truth
I’m not that innocent

You see my problem is this
I’m dreaming away
Wishing we are heroes, that truly exist
We make Finland cry watching the days
Can’t you see we are fools in so many ways?

But to lose all our senses
That is just so typically us
Oh, 88 baby, oh

All aboard
Racist clones and clowns, before you go, there’s something I want you to have
I want you to remember to suck harder the leader daddy’s ballsacks

…10/11..

RIKU RINNE – PAHOLAISEN PALVELUKSESSA

Vastaa

Riku Rinne on yksi näistä kristillisistä kadotuksen saarnaajista, jotka ovat tehneet tasaista tuhotyötään Suomen kansan parissa jo vuosikymmeniä. Rikun meriiteiksi voi katsoa paljon pahoinvointia aiheuttaneen saatana-paniikin tehokkaan lietsomisen 90-luvulla. Tätä omaa kieroutunutta missiotaan Rinne puski läpi valhein ja huijauksin, joita hän ei vielä tänä päivänäkään ole pyydellyt anteeksi. Rinne käytti ihmisten typeryyttä, naiiviutta ja ymmärryksen puutetta hyväkseen oman asemansa, taloudellisen tilanteensa ja henkisesti häiriintyneen agendansa ajamiseksi. Riku Rinteen keksimä Saatana, Paholaishahmo ja tähän liittyvät saatananpalvojat, joiden riitit Rinne oli kaivanut sairaasta mielikuvituksestaan. Tai ehkä Riku oli nämä fantasiat lainannut ja varastanut oman mielikuvituksen puutteensa vuoksi aggressiivisilta Amerikan evankelisilta mielenterveysongelmaisilta kanssaharhailijoiltaan.

Kuulun itse siihen ikäluokkaan ja ihmisryhmään, johon Riku Rinne kumppaneineen suuntasi propagandansa, ja erityisesti valheellisen lokakampanjan miekkansa kärjen. Rinne kulki Suomessa kouluissa saarnaamassa saatananpalvonnan vaaroista. Toisin sanoen valehteli silmät päästään ja huijasi herkkäuskoisia ja yksinkertaisia ihmisiä keksimillään sairailla fantasioillaan, joista hän oli kirjoittanut kirjan nimeltä Syvyyden kuilusta (tämän jälkeen Riku kasasi samoista palikoista teoksen Pimeys Väistyy). Syvyyden Kuilusta Kirja kertoo tarinan Aki Jääskeläisestä, joka ajautui saatananpalvojien joukkoon. Luin itse kirjan sen ilmestyessä ja olen lukenut sen uudelleen noin kolmekymmentävuotta myöhemmin (kerron kirjasta tarkemmin toisessa kirjoituksessa, jos jaksan). Kirjan ilmestymisen aikaan vuonna 1994 tietoa ei saanut samalla tavalla helposti internetistä, joten Rinteen kirjassa esittämien väitteiden todenperäisyyden tarkistaminen oli paljon vaativampaa kuin nykyään. Muutenkaan tietoa ei ollut samalla tavalla käden ulottuvilla, joten moni joutui käyttämään Rinteen kirjaa jonkinlaisena lähteenä saatananpalvonnasta ja satanismista (niin aiheista positiivisessa kuin negatiivisessa mielessä kiinnostuneiden). Rinteen – tai muun hurahtaneen kristityn, kuten Keijo Ahorinnan tai Leo Mellerin – kirjan käyttäminen saatananpalvonnan, satanismin tai okkultismin lähteenä on yhtä suositeltavaa ja kehittävää kuin käyttää lyhtypylvästä retoristen taitojen opettajana.

Rinne saa kiittää itseään muun muassa siitä, että herätti kiinnostuksen saatanan palvontaan valtavissa mittasuhteissa (aiempaan verraten, jolloin harva edes tiesi koko aiheesta), ja erityisesti nuorten keskuudessa positiivisessa mielessä. Samalla hän liitti siihen – ja toi monen tietoisuuteen – viiltelyn, veriuhrit, loitsut, roolipelaamisen, seksiorgiat ja niin edelleen. Itse en ikävä kyllä löytänyt seksiorgioita tai roolipelaamista, mutta viiltelystä – ja muista verirituaaleista – voin varmasti kiittää osittain Rikua ja hänen oppejaan. Rinne toimi paljon enemmän keksimänsä paholaisen palvelijana ja sanansaattajana kuin kyseisten aktiviteettien estäjänä. Tämä tosin ei ole mitenkään odottamatonta, koska valehtelun seuraukset ovat usein juuri päinvastaisia kuin niiden tarkoitus.

Sen sijaan, että satanismista olisi annettu rehellistä tietoa ihmisille ja näin toimittu ymmärrystä ja sivistystä lisäävästi, päättivät Rinne ja kanssahuijaajat keksiä mitä räikeimpiä fantasioita aiheesta palvelemaan omia synkkiä visioitaan ja sumeita tarkoitusperiään. Tällä tavoin aiheutettiin suunnaton määrä pahoinvointia ja sekaannusta. Miksi näin? Tämä on kristillisille fundamentalisteille ominainen toimintatapa. On ollut aina, on nyt ja tulee aina olemaan, sillä se kuuluu tämän kaltaisen uskon rakenteeseen. Demonisoidaan ja parjataan muita aktiviteetteja, ideologioita ja oppeja, kun samalla mainostetaan omia oppeja ainoana ratkaisuna näihin alun perin itse kehitettyihin ongelmiin. Tähän samaan kuuluu käsittämätön moraalisuuden ja kokonaiskuvan näkemisen puute. Omilla keksityillä tarinoilla ja valheilla ei nähdä olevan mitään ongelmallista ulottuvuutta, kun sillä pyritään edistämään omaa agendaa. Riku Rinne, Keijo Ahorinta ja kumppanit, jotka esiintyivät ja edelleen esiintyvät jonkinlaisina saatananpalvonnan ja satanismin asiantuntijoina, oikeasti tietämättä aiheista juuri mitään, keksivät oman kummallisen fantasiamuodon saatananpalvonnasta, jollaista ei edes ole olemassa (tai ei ollut olemassa ennen kuin he[1] loivat tällaisen perverssin kristillisen lahkon), ja tämän varjolla vainosivat vähemmistöjä, syyttivät syyttömiä, esittivät asiantuntijoita ja aiheuttivat suuren määrän henkistä ja fyysistäkin pahoinvointia ympäristössään.

Kuinka moni jo valmiiksi syrjässä oleva, ulkopuolinen, roolipelaaja, kauhuleffafani, hevin kuuntelija, fantasiakirjojen lukija, sai näistä saatananpalvontavainoista lisää henkistä kuormaa, psyykkistä pahoinvointia ja suoranaista väkivaltaa –  niin verbaalista kuin fyysistä – päälleen? Väitän, että aivan liian moni. Kyseessä oli 90-luvun variaatio kristittyjen vainosta vähemmistöjä kohtaan, joista kuuluisimmat tunnetaan inkvisition ja noitavainojen nimillä.

Mitä tästä voimme oppia? Välttäkää vääriä profeettoja, jotka saarnaavat ja levittävät valheita, yllyttäen vainoihin vähemmistöjä kohtaan.

Lopuksi voisin esittää kysymyksen, että minkälaista olentoa nämä henkilöt itse palvovat ja seuraavat, kun toisin ajattelijoiden vainoaminen, tekopyhyys, valheellisuus, vallanhalu, himo ja välinpitämättömyys muiden hyvinvoinnista ja tekojen seurauksista ovat enemmänkin vaatimus kuin poikkeus? He näyttävät palvovan ja seuraavan juuri sitä keksimäänsä paholaista, joita väittävät vastustavansa. Valheiden herraa ja sielunkadotukseen harhaanjohtavaa pahaa.

Riku ”Sielunvihollinen” Rinne ja Keijo ”kadotuksen saarnaaja” Ahorinta esittävät asiantuntijoita koko kansalle levittäen räikeitä valheita välittämättä seuraamuksista, kunhan saavat oman kieroutuneen näkemyksensä leviämään. Leo ”Marsilainen himonussija” Meller pyörittää naishaaremia, solvaa muukalaisia ja keksii ennustuksia, milloin mistäkin, ja Markku ”Ruumiinhäpäisijä” Koivisto vainoaa homoseksuaaleja silloin kuin ei itse harrasta homoseksiä tai häpäise ruumiita. Nämä edellä mainitut harhahenget ovat jo hiljalleen hiipuvia, mutta vielä kyteviä henkisyyden rengaspaloja. Muistakaamme heidän hulluus, niin voimme tunnistaa näiden väärien profeettojen oppipojat jatkossa ehkä helpommin.

..10/11..

[1] Tarkoitan tässä näitä harhautuneita kristillisiä lahkolaisia kokonaisuudessaan, en vain ”Suomen edustusta” kyseisestä ”opista”.

Taantumuksen esikuvat miehille

Vastaa

Elämme aikaa, jolloin sekä lapset, nuoret että aikuiset tuntuvat olevan enemmän ja enemmän hukassa elämänsä suunnan ja yleisesti ottaen merkityksellisen ja tarkoituksellisen elämän suhteen. Sosiaalisen median luoma oma maailmansa on sekoittunut sen ulkopuolisen – niin sanotun – todellisen maailman kanssa, eikä suuri osa ymmärrä enää kunnolla näiden kahden eroa. Varsinkin lapset ja nuoret ovat vieraantuneet sitä minkälainen tämä virtuaalisen maailman ulkopuolinen todellisuus on. Johtuen tietenkin siitä, että heillä ei ole omaa kokemusta maailmasta ennen tietokoneiden ja virtuaalisen maailman todellisuuden valloitusta. Tosin myös monet vanhemmat ovat alkaneet menettää otettaan virtuaalisen ja (sanotaanko vaikka) konkreettisen maailman eroista. Nuoremmilla on se etu, että he osaavat ehkä toimia luonnollisemmin tässä uudessa ympäristössä, koska ovat kasvaneet siihen sisälle. Vanhemmilla taas se etu, että tämä ympäristö on uutta lisää vanhalle, jolloin heillä on jalat molemmissa maailmoissa – vaikkakin ehkä hyvin hatarasti.

On ymmärrettävää, että todellisuuskäsitys muodostuu sen mukaan, mille altistuu ja missä määrin. Kun maailma on aamusta iltaan sosiaalisen median luomaa vääristymää todellisuudesta, alkaa käsitys todellisuudesta vääristymään tämän mukaisesti. Tältä pohjalta syntyy paljon vääriä näkemyksiä, jotka johtavat vääriin päätöksiin, vieraantumiseen todellisuudesta ja mielenterveyden heikkenemiseen. Tällaista propagandalle hyvää alustaa (sosiaalinen media) hyödyntävät monet ajaakseen omaa agendaansa. Osa näistä johdattaa tietoisesti harhaan, koska hyötyy siitä itse. Osa näistä harhaanjohtajista on itsekin ajautunut niin syvälle harhaisuuteen, että eivät edes itse ymmärrä sitä kapeaa ja sumuista koloa, jossa ovat. Miltei aina nämä kaksi ovat enemmän tai vähemmän yhteen kietoutuneita. Esitän kolme tällaista nykypäivän harhaan ajautunutta taantumuksen sanansaattajaa, jotka ovat saaneet suurta huomiota ja, joiden vaikutus maailmaan on taantumuksellinen ja vahingoittava. Kaikkia näitä kolmea yhdistää epärehellisyys, itsekkyys ja huono vaikutus ihmisille.  Ensimmäinen taantumuksen ääni on Andrew Tate, toinen Donald Trump ja kolmas Jordan Peterson.

Andrew Tate on entinen potkunyrkkeilijä ja nykyinen ns. somevaikuttaja. Andrew Taten sanoma on äärimmäisen itsekeskeinen ja materialistinen sekä avoimen naisvihamielinen. Jostain syystä tällainen taantunut ja pinnallinen sovinisti vetoaa nuoriin miehiin. Osaltaan varmaan hyvien esikuvien puutteen vuoksi, mutta myös nuorten miesten epävarmuuden ja pelkojen suhteen. Naiset ovat pelottavia ja vaikeasti ymmärrettäviä olentoja nuorille miehille, jotka eivät ymmärrä itseäänkään sen paremmin, joten tämä pelko pyritään voittamaan käyttämällä väkivaltaista voimaa ymmärryksen sijaan. Helpoin ja samalla tyhmin ratkaisu kaikkeen on väkivaltainen voiman käyttö. Samoin Taten pinnallinen rahan ja materian palvonta vaikuttaa hohdokkaalta henkisesti vielä keskenkasvuisille murrosikäisille (oli henkilön kronologinen ikä sitten 15 tai 115 vuotta). Andrew Tate ajaa arvojen, kuten rakkaus, myötätunto ja viisaus, sijaan epäarvoja, jotka ovat näiden vastakohta. Rakkauden ja myötätunnon sijaan alistamista ja suvaitsemattomuutta, viisauden sijaan pinnallisuutta. Toisin kuin rock, psykedeeliset huumeet, kauhuelokuvat ja videopelit, joita on syytetty nuorison turmelemisesta, Andrew Taten opit aivan konkreettisesti tyhmentävät ja heikentävät nuorisoa.

Donald Trump, tuo kaikkien tuntema henkisesti jälkeenjäänyt taparikollinen. On vaikea pitää uskoa yllä tulevaisuuteen ja ihmiskuntaan, kun maiden johtajiksi pääsee tämän tasoisia saapaspäisiä ihmisiä. Trumpin valtaannousun on mahdollistanut ihmisten sivistystason alas ajaminen ja arvojen tasainen korvautuminen epäarvoilla. Trumpin ansioiksi on nähtävissä totuuden ja todellisuuden arvostuksen laskeminen ja jatkuvan valehtelun ja paskanjauhamisen hyväksyminen normaaliksi tavaksi puskea omia asioitaan eteenpäin. Väitän, että vielä kaksikymmentä vuotta sitten ei olisi ollut mahdollista avoimesti valehdella aamusta iltaan niin, että tämä voitaisiin miltei reaaliajassa todistaa, ja silti pitää maineensa ja kannattajansa. Ei siis muualla kuin uskonnollisen kultin parissa. Ja tätähän nykyajan politiikka lähenee lähenemistään. Kun perinteiset uskonnot ovat menettäneet kannatustaan, on politiikasta tullut uusi uskonto massasieluiselle eksyneelle. Politiikka ei enää ole realismiin ja maalliseen, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja edistykseen sidottu, vaan siitä on tullut enenevissä määrin uskonnollista tunteisiin ja mukaan kuulumiseen perustuvaa toimintaa. Pääasia on, että omaa johtajaa palvotaan auktoriteettisena messiaana ja omaa puoluetta ainoa oikeana uskontona. Ehkä tämä kertoo taas vain ihmisten täydestä eksyneisyydestä ja yksinäisyyden pelosta, jolloin on tärkeämpää kuulua mukaan ja olla hyväksytty, kuin olla totuuden ja rehellisyyden puolella.

Psykologi Jordan Peterson tuntuu aiempien sijaan harhautuneen vasta myöhemmin. Peterson ei ole samalla tavalla henkisesti kehitysvammainen ja jälkeenjäänyt kuin Andrew Tate ja Donald Trump. En käytä edellä mainittuja termejä pilkkaavasti tai huumorilla vaan Tate sekä Trump todella ovat kehitysvammaisia ja jälkeenjääneitä henkisesti, koska eivät ole kehittyneet moraaliselta ja älylliseltä ymmärrykseltään niin kuin aikuisen ihmisen tulisi, ja ovat näin jääneet jälkeen biologisesta ja kronologisesta iästään. Molemmat vaikuttavat omaavan vahvasti psykopaattisia piirteitä mm. itsekeskeisyys, välinpitämättömyys muista, empatian puute, taipumus rikollisuuteen. Voidaan siis puhua Trumpista ja Tatesta toden mukaisesti henkisesti jälkeenjääneinä.

Peterson taas ei ole samalla tavalla vajaaksi jäänyt kumiseva ihmiskuori, vaan hän tuntuu hiljalleen ajautuneen harhaisempaan suuntaan, mahdollisesti omien vastoinkäymisten ja traumojensa kautta. Mutta, minkä vuoksi Peterson kuuluu näiden kahden ali-ihmisyyttä – heidän ihmisyyden toteutus ja ihmiseksi eli moraaliseksi toimijaksi kasvaminen on jäänyt pahasti keskeneräiseksi – edustavan taantumuksen äänitorven kanssa samaan? Petersonia voi hyvällä syyllä kutsua pseudointellektuelliksi, sillä hän verhoaa monimutkaisen kuuloiseen jargoniin ja sanahelinään kaiken sanomansa. Kun nämä monimutkaiset puheenvuorot saa mietittyä auki, ne ovat joko hyvin simppeleitä itsestäänselvyyksiä tai, kuten vielä useimmiten tuntuu, Peterson ei oikeasti sano yhtään mitään vaan väistää jokaisen kysymyksen ja pyrkii siirtämään huomiota muualle. Tuntuu kuin Peterson olisi ajautunut pisteeseen, jossa hänen koko tehtävänsä, energiansa ja älynsä olisi suunnattua antamaan vastauksia, jotka kuulostavat äärimmäisen monimutkaisilta ja älyllisiltä, mutta samaan aikaan pyrkisivät olemaan vastaamatta yhtään mihinkään. Petersonin keskustelujen ja puheenvuorojen kuunteleminen on äärimmäisen raskasta ja toimii lähinnä harjoitteluna kuullun ymmärtämiselle ja argumentointivirheiden tunnistamisille. On yleinen vitsi (joka ei ole kaukana todellisuudesta vaan itse asiassa erittäin osuvaa) kuitata esimerkiksi kysymykseen ”uskotko sinä Jumalan olemassaoloon?” Jos Jordan Peterson vastaisi tähän: ”mitä tarkoitat Jumalalla? Mitä tarkoitat, kun sanot uskoa? Mitä tarkoitat olemassaololla? mitä tarkoitat, kun sanot sinä? Mitä yleensä tarkoitat kysyessäsi tätä? …” En tiedä, vaikka tuo todella olisi suoraan Petersonin vastaus jollekin.

Näitä kaikkia kolmea edellä mainittua taantumuksellista voitaisiin analysoida kymmeniä ja kymmeniä sivuja, mutta jo tämän tason osallistuminen näiden tahojen miettimiseen alkaa ohjata energiaa liiaksi turhanpäiväiseen suuntaan. Kiteyttäen voidaan vielä esittää, että kolme epäarvojen esikuvaa edustavat sovinismia, suvaitsemattomuutta, väkivaltaa ja pinnallista materialismia (Tate), narsistista itsekeskeisyyttä ja valheellisuutta (Trump), älyllistä epärehellisyyttä (Peterson). Kaikkia yhdistää erityisesti epärehellisyys ja uskonnollisen taantumuksellisuuden kannatus tai sen hyödyntäminen omien ahtaiden ja itsekeskeisten tavoitteiden ajamikseksi.

..10/11..

Voimaharjoittelu

Vastaa

Edellinen teksti antoi hyvin negatiivisen kuvan kehonrakennuksesta, jota kutsuin liikunnan äpärälapseksi. Monelle aihepiiriä tuntemattomalle kuitenkin termit kehonrakennus ja voimaharjoittelu sekoittuvat, kuten mahdollisesti muutamat muutkin ”lähitermit”. Seuraavaksi selvitän mitä voimaharjoittelu on ja miten se eroaa kehonrakennuksesta, voimanostosta ja painonnostosta.

Selvennän termit ennen kuin käsittelen itse voimaharjoittelua tarkemmin. Voimaharjoittelu on kaikkea harjoittelua, joka tähtää kehon voiman lisäämiseen, joko yleisesti tai jotakin tiettyä liikettä/spesifiä tarkoitusta varten. Voimaharjoittelun päämäärä on siis nimensä mukaisesti voiman lisääminen. Yksinkertaisesti kiteyttäen voimaharjoittelun tarkoituksena on lisätä henkilön voimaa ja kehonrakennuksen päämääränä on kehon ulkomuodon muokkaaminen isommaksi, lihaksikkaammaksi ja rasvattomammaksi.

Voimanosto ja painonnosto ovat maksimivoimaan liittyviä urheilulajeja. Voimanostossa kilpaillaan kolmessa eri liikkeessä, jotka ovat jalkakyykky, penkkipunnerrus ja maastanosto. Painonnostossa on kaksi liikettä, joissa molemmissa pyritään saamaan mahdollisimman suuri painomäärä nostettua pään yläpuolelle suorille käsille. Liikkeet ovat tempaus ja työntö. En lähde näitä liikkeitä tarkemmin tässä avaamaan, koska tietoa löytyy helposti eikä näiden liikkeiden tarkempi avaaminen tuo tähän tekstiin mitään lisäarvoa.

Uudempia lajeja on mm. powerbuilding ja streetlifting.  Ensin mainittu pyrkii yhdistämään kehonrakennuksen esteettiset ulkonäkötavoitteet ja voimaharjoittelun tulostavoitteellisuuden. Jälkimmäinen laji on ikään kuin uusi ja paranneltu versio voimanostosta, jossa on voimanoston kolmen liikkeen (kyykky, penkkipunnerrus, maastanosto) sijaan neljä liikettä (kyykky, lisäpainoleuanveto, lisäpaino dippipunnerrus ja lisäpaino muscle-up, jota suomeksi kutsutaan mm. palomiespunnerrukseksi. Joissain kisoissa tosin jokin liike on jätetty pois, kuten muscle-up tai muscle-up ja kyykky).

Voimaharjoittelun piirteitä

Moni ajattelee, että isot lihakset ja voima ovat miltei synonyymejä keskenään. Näillä toki on suuri yhteys, mutta asia ei ole ihan näin mustavalkoinen.  Suuntaa antavina esimerkkeinä (koon ja voiman suhteesta) annettakoon, vaikka Whitney Baxley naisten 60kg sarjassa 236kg maastanostolla ja Chloe Brennan voimakisojen kilpailijana, joka 64kg painoisena nosti Dinnien kivet (kaksi kiveä, joissa kahvoina metallilenkit. Toinen kivi painaa 188kg ja toinen 144½kg). Harva salilla käyvä lihaksikas mies nostaa edes 20-25kg kiloa  annettuja esimerkkejä painavampana (eli 80-85kg painoisena) maastanostossa 236kg. Puhuttakaan Dinnie kivien 332½kg painosta.

Isommilla lihaksilla on potentiaalia olla vahvemmat lihakset, mutta voima on enemmänkin hermostollinen kyky ja taitoa aktivoida kehon erilaiset voimavarat tehokkaasti. Voimaharjoittelua ja lihasmassan kasvatusta lähestytään lopulta hyvin erilaisesti. Seuraavaksi suuntaa antavia esimerkkejä.

Voimaa harjoittaessa käytetään maksimipainosta noin 70-100% painoa, lihasmassaa kasvattaessa taas painoilla ei ole niin väliä, kunhan se on tarpeeksi iso, mutta ei liian iso (esim.50-80%).

Voimaa harjoittaessa sarjojen toistot (eli kuinka monta kertaa liike tehdään/paino nostetaan aina kerralla) ovat matalat (välillä 1-5), kun taas lihasmassaa kasvattaessa korkeammat (6-15 toistoa).

Voimaa harjoittaessa sarjojen välit ovat pitkät (mielellään 3-10min.), kun taas lihasmassaa kasvattaessa sarjojen välit tulisi olla lyhyitä (0-2min.).

Voimaa harjoittaessa suositaan moninivelliikkeitä (enemmän kuin yksi nivel liikkuu liikkeen suorituksen aikana) ja vapaita painoja, kun taas massaa kasvattaessa useammin yhden lihaksen eristäviä yhden nivelen liikkeitä. Esimerkkeinä moninivelliikkeistä ovat maastanosto ja penkkipunnerrus. Ensimmäisessä tapahtuu polvinivelien ja lonkan suoristuminen yhdistettynä staattiseen keskivartalon tukeen ja otevoimaan. Jälkimmäisessä taas kyynärnivel ja olkanivel toimivat samanaikaisesti, jolloin aktivoituvat sekä ojentaja-, olka- ja rintalihakset. Penkkipunnerruksessa aktivoituu myös lavan alue. Yksinivel liikkeitä ovat mm. tuettu hauiskääntö, ojentajapunnerrus taljassa jne.

Samoin voidaan vaikuttaa harjoitteissa siihen, kuinka paljon halutaan kehittää voimaa tai kasvattaa lihasmassaa tekemällä toistot tietyllä tavalla. Tutkimuksissa on selvinnyt, että erityisesti liikkeen eksentrinen vaihe (jarruttava ja lihasta venyttävä osuus. Esim. hauiskäännön laskuvaihe) toimii tehokkaasti lihasmassaa kasvattavasti, räjähtävän nopeasti tehty konsentrinen (liikkeen lihasta supistava vaihe) taas kehittää hyvin voimaa. Suorituksen pitää kestää tarpeeksi kauan, jotta se stimuloi lihaskasvua (time under tension).  Näitä edellä mainittuja tietoja voidaan hyödyntää myös, kun halutaan painottaa harjoittelussa enemmän joko voimaa tai lihasmassaa.

Edellä mainitut harjoittelumetodien ja tyylin erot liittyvät siihen, että voimaa harjoitetaan mahdollisimman levänneenä keskittyen muutamaan raskaaseen suoritukseen. Tässä lihasten väsymys on vain pelkkä este suoritukselle. Lihasten massan kasvatus toimii miltei päinvastoin. Tarkoituksena on nimenomaan harjoittelun avulla väsyttää harjoitettava lihas mahdollisimman loppuun. Tämä rikkoo lihaskudosta, joka stimuloi kasvua levossa. Samoin tutkimuksien kautta on todettu, että koko lihas ei aktivoidu enemmän tai vähemmän riippuen painosta, vaan lihaksen lihassolut aktivoituvat määrällisesti riippuen painon määrästä. Yksinkertaistaen voidaan siis sanoa, että lihasta väsyttävä tyyli lisää lihassolujen määrää ja kokoa, mutta se ei opeta meitä aktivoimaan niitä tehokkaammin, kun taas voimaharjoittelu opettaa juuri päinvastoin aktivoimaan olemassa olevat lihassolut ja lihakset paremmin, mutta ei toisaalta kasvata niin paljon lihasmassaa. Kuitenkin tulee huomata se, että mitä lähempänä ihminen on omaa lihasten täydellistä aktivointia, sitä helpompi on saada lisää voimaa kasvattamalla lihasmassan määrää. Samoin lihasmassan kasvaessa kasvaa aina voima.

Nyt, kun on tullut jaariteltua epämääräisesti voimaharjoittelun piirteistä, niin seuraavaksi voin esittää hyviä syitä miksi kaikkien tulisi sisällyttää elämäänsä jonkin verran voimaharjoittelua.

Syitä miksi harjoittaa voimaa

Useimmilla tuntuu olevan väärinkäsityksenä voimaharjoittelun samaistaminen kehonrakennukseen, mutta toisaalta myös hyvin suppea ymmärrys siitä mitä voimaharjoittelu tekee. Voimaharjoittelu on todennäköisesti eniten elämänlaatua parantavaa aktiviteettia, varsinkin mitä vanhemmaksi ihminen tulee.

Voimaharjoittelu vahvistaa lihaksia, mutta myös sydänlihasta, keuhkoja, verenkiertoa, luustoa ja jänteitä. Käyn edellä mainittujen hyödyt nopeasti ja yksitellen läpi.

Voimaharjoittelu vahvistaa lihaksia, kun altistamme lihakset progressiiviselle vastustukselle (yksinkertaisesti tarkoittaen: kun totumme harjoitukseen, vaikeutamme sitä jollain tavalla. Esim. lisäämällä vastusta, lisäämällä suoritustoistojen määrää, tai vaikeuttamalla liikettä muulla tavoin). Ihmisen lihasmassa alkaa vähetä kiihtyen, kun vanhenemme. Suurin osa ongelmista ja onnettomuuksista vanhuksilla johtuu heikoista lihaksista. Mitä vahvemmat lihakset ovat, sitä enemmän olemme turvassa vammoilta. Horjahtaessa joudumme käyttämää suurta äkillistä lihasvoimaa korjataksemme asennon. Jos tarvittavat lihakset ovat liian heikot, emme pysty vastustamaan horjahduksen voimaa ja tästä seuraa kaatuminen ja lisäksi mahdollinen lihaksen revähdys, luiden murtuminen tms. Lihasmassa myös toimii iskujen vaimentajana myös itsessään. Samoin lihasten tehtävä on tukea muuta elimistöä. Näin vahvat lihakset estävät erilaisia virheasentoja ja niistä johtuvia ongelmia. Suurin osa tuki-ja liikuntaelimistön oireista johtuu heikoista lihaksista. Selkäkivut, niskakivut, polvikivut jne. on suurin osa seurausta laiminlyödystä lihasten kunnossapidosta. Väitän, että miltei kaikki yleisimmät selkä-ja niskakivut, polvi-ja olkapään alueen ongelmat johtuvat lihaskunnon laiminlyönnistä. Ihmistä ei pidä kasassa luuranko, vaan luuranko ja luurankolihakset (jotka tunnetaan yleisemmin vain nimellä lihakset).

Sydämen, keuhkojen ja verenkierron vahvistuminen vaikuttaa palvon yleiseen jaksamiseen ja aivojen verenkierron parantumisella on monia hyviä vaikutuksia mielialaan ja mielenterveyteen yleensä. Samoin uni-ja ruokarytmi parantuvat, kuten myös unen laatu. Mielenterveyteen vaikuttaa myös harjoittelun ja tavoitteiden saavuttamisen kautta tulleet onnistumisen kokemukset, itsekurin, suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden asettamisen kykyjen vahvistuminen.

Lihasten vahvistuminen on useimmille se ilmiselvä seuraus voimaharjoittelusta, mutta moni ei tule ajatelleeksi, että voimaharjoittelu vahvistaa myös luita ja jänteitä. Kuten lihasten voimakin, suojelee luuston ja jänteiden vahvistuminen vammoilta. Erityisesti vanhemmilla ihmisillä.  Luiden tiheys lisääntyy, kun ne altistetaan vääntövoimalle ja iskutukselle. Tämän vuoksi liikuntaa, erityisesti voimaharjoittelua – joka aiheuttaa kovaa painetta ja vääntömomenttia luille –  ja iskuttavia lajeja harrastavilla on paremman kunnon ja vahvempien lihasten lisäksi myös vahvemmat luut ja jänteet.

Sivuhuomautuksena: steroidien käyttö kiihdyttää lihasmassan kasvua, mutta ei samassa määrin jänteiden (tai luiden) vahvistumista. Näin steroidien aiheuttama luonnottoman nopea lihasten kasvu suhteessa hitaampaan jänteiden vahvistumiseen altistaa vammoille. Sosiaalisessa mediassa näkyvät tapaukset, joissa suuria painoja nostavilta kehonrakentajilta katkeaa tai irtoaa jänne, johtuu siis edellä mainitusta. En ole vielä kertaakaan nähnyt tällaista luonnollisesti harjoittelevan kohdalla, koska hitaampi lihasvoiman kasvu kasvaa oikeassa suhteessa hitaammin vahvistuvien jänteiden ja kudosten kanssa.

Lopuksi haluan vielä mainita sen monesti kuullun kommentin, että ei viitsi käydä salilla, koska pelkää saavansa liian isot lihakset. Erityisesti naisilta olen kuullut tätä selitystä. Ensinnäkin lihasmassan ja voiman kasvatus vaatii kovaa ja säännöllistä harjoittelua, vuosia. Samoin mitä vanhemmaksi tulee, sitä vaikeammaksi muuttuu lihasmassan saaminen. Naisille on myös jo alkujaan huomattavasti haastavampaa saada lihasmassaa, erityisesti ylävartaloon, johtuen biologista tekijöistä. Pelko vahingossa saadusta liiallisesta lihasmassasta on siis jotakuinkin yhtä realistinen pelko kuin viikoittaisen juoksulenkin väliin jättäminen siinä pelossa, että värvättäisiin Olympialaisiin vasten tahtoa. Tai tietokirjallisuuden lukeminen siinä pelossa, että tulisi liian älykkääksi. Ihmisellä ei ole koskaan liikaa voimaa tai älykkyyttä, kaikki lisääntynyt voima ja älykkyys ovat vain positiivista lisää ihmisen elämänlaatuun. Sen sijaan liikaa lihasmassa voi olla, jotta se ei enää ole hyväksi ihmiselle fyysisesti, henkisesti tai sosiaalisesti.

..10/11..

Kehonrakennus – Liikunnan jälkeenjäänyt äpärälapsi

Vastaa

Tällä kertaa kirjoituksen aiheena on kehonrakennus, tuo kaikkien liikuntalajien mielenvikainen serkku. Puhun tässä siis kehonrakennuksesta lajina, en kehonrakennuksesta laajasti käsitettynä, jolloin se sisältäisi kaikenlaisen kehonmuokkauksen tai kehon rakentamisen paremmin toimivaksi. Kehonrakennus on useimmiten verrattavissa lähemmin kuuluvaksi mielenterveysongelmien kuin liikunnan, tai varsinkaan terveyttä ja toimintakykyä edistävien aktiviteettien kategoriaan.

Kehonrakennuksen tavoitteena on saada mahdollisimman lihaksikas ja rasvaton vartalo. Laji on siis täysin esteettinen, ei käytännöllinen tai toiminnallinen. Kehonrakennuksessa kilpailijoissa arvioidaan mm. lihasten erottuvuutta, lihasmassan määrää, symmetriaa ja lihasmassan tasapainoista jakautumista sekä rasvaprosentin alhaisuutta. Kehonrakennus vaatii tämän vuoksi äärimmäisen kurinalaista elämää ruokavalion, harjoittelun ja levon suhteen. Edellä mainitut huomioon ottaen voisi ajatella kehonrakennuksen olevan nimenomaan hyvä toimintakykyä ja terveyttä edistävä laji. Näin ehkä olikin noin sata vuotta sitten ja aiemmin, kun kehonrakennus pysyi tiukasti yhteydessä toimintakykyyn ja terveyteen eikä keskittynyt vain ulkonäköön. Samoin aiemmin terveellinen syöminen ja elämäntavat yhdistyivät saumattomasti kehonrakennukseen, kun nykyään oleellisempaa on proteiinimäärä ja erilaiset lihaskasvua stimuloivat kemikaalit.  

Aiemmin kehonrakennuksen määränpäänä oli siis voimakkuus, ja ulkonäkö oli se, josta myös huomattiin ihmisen olevan voimakas. Nämä kaksi: voima ja voimakkaalta näyttäminen, vahvat lihakset ja lihaksikkaalta näyttäminen alkoivat hiljalleen eriytyä toisistaan. Kehonrakennus alkoi siirtyä peilin ja muiden edessä pullisteluksi, jossa toimintakyky, elinvoima ja terveys olivat toissijaisia tekijöitä.

Mikä sitten on vialla kehonrakennuksessa? Miksi ihminen ei saisi olla kiinnostunut ulkonäöstään ja muokata kehoaan? Mikä tästä tekee epäterveellistä?

Koska lihasten koko ja ulkonäkö menevät kehonrakennuksessa terveyden, hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja elämän laadun edelle, on ”luonnollisena” seurauksena käyttää kaikkia käytettävissä olevia metodeja, joilla lihasten kokoa saadaan kasvatettua mahdollisimman nopeasti ja paljon. Tässä tulee se suurin ongelma esille. Nopein keino edellä mainittuun on erilaiset kemikaalit, joilla on lukematon määrä haitallisia vaikutuksia eikä juuri mitään hyviä vaikutuksia terveyden kannalta. Näiden lihaskasvua stimuloivien kemikaalien lisäksi tyhmimmät ruiskuttavat täyteaineita (kuten surullisen kuuluisaa Syntholia) lihaksiinsa saaden ne näyttämään suuremmilta. Jotkut ottavat myös lihasimplantteja. Nämä feikkilihakset ovat jo äärimmäisen tyhmyyden huipentuma, sillä niillä poistetaan se ainoa hyöty, joka isommista lihaksista on, joka on niiden toimivuus ja hyödyllisyys (joka perustuu lihaksen voimantuottoon, ei kokoon. Koko on miltei aina vain haittatekijä). Ihminen siis maksaa paljon ja altistaa itsensä vaarallisille operaatioille näyttääkseen typerämmältä ja tullakseen sairaammaksi ja vähemmän toimintakykyiseksi.

Voidaan myös lähteä siitä, että mielenterveyden tulee olla heikentynyt jo valmiiksi ja maailmankuvan tulee olla vääristynyt jollain tavalla, jos elämän tärkein asia on ulkonäkö/pinta ja mahdollisimman suuret lihakset. Tällainen kertoo hyvin selkeästi henkilön pinnallisuudesta, narsistisesta itsensä palvonnasta, heikosta itsetunnosta ja mahdollisesti alhaisesta älykkyydestä. Joista kaikki edellä mainitut toisaalta samalla ruokkivat toisiaan. Tulee kuitenkin aina muistaa ne poikkeukset, joita aina löytyy jokaisen harrastuksen parista. Kehonrakennuksen harjoittaja ei siis tarkoita suoraan älyllisesti heikkotasoista, kuten yliopiston käynyt ei automaattisesti tarkoita viisasta ja fyysisesti heikkokuntoista.

Kehonrakennus ajaa syvemmälle syömishäiriön ja dysmorfisen kehonkuvan häiriön maailmaan, jossa suhde ruokaan ja kehoon vääristyy jatkuvasti.  Kehonrakennus siis edellyttää, altistaa ja ruokkii mielenterveyden ongelmia. Vielä loppuun muutama kehonrakennukseen liittyvä piirre.

Kehonrakennuksen huonoja puolia:

Vääristynyt kehonkuva

Pakkomielteinen ja vääristynyt suhde ruokaan

huumeongelma ja lääkkeiden väärinkäyttö (steroidit, piristeet, kasvuhormonit jne.)

anabolisten steroidien sivuvaikutukset:

  • korkea sydän-ja verisuonisairauksien riski
  • jyrkät mielialanvaihtelut masennuksesta, ylienergisyyteen ja aggressioon (vaikutus serotoniinin ja dopamiinin välittäjäainejärjestelmiin)
  • Sydäninfarktin riski
  • kutistuneet kivekset (liiallinen testoteri lopettaa kehon oman kiveksiä ylläpitävän hormonien tuotannon, koska tulkitsee liikasaannin niin, että kehon tarvitsee vähentää omaa tuotantoa)
  • Erilaiset sairaudet, kuten maksasyöpä, eturauhassyöpä, munuaissairaudet ja sydänsairaudet
  • Miesten rintarauhaset kasvavat (gynekomastia), koska osa testosteronista muuntuu estrogeeniksi
  • Aluksi libidon voimistuminen, joka myöhemmin saattaa muuttua libidon heikkenemiseen, haluttomuuteen ja impotenssiin.
  • Eturauhasen liikakasvu ja siittiöiden kato
  • Verenpaineen kohoaminen ja kolesteroliarvojen huononeminen
  • Diabeteksen riski kohoaa
  • Pahanlaatuisen aknen mahdollisuus
  • Kaljuuntuminen (myös naisilla)
  • Aivosolujen tuhoutuminen ja aivojen verenkierron heikkeneminen, josta seuraa älyllisen suorituskyvyn heikkeneminen
  • Ennen aikaisen kuoleman riski moninkertaistuu
  • Hedelmättömyys lisääntyy
  • Naisilla
    • kuukautishäiriöitä
    • äänen madaltuminen (pysyvä)
    • kaljuuntuminen, hiusten ohentuminen
    • klitoriksen liikakasvu
    • iho-ongelmia
    • rintojen pienentyminen
    • karvankasvu vartalolla lisääntyy
    • aggressiivisuus
    • kohdun surkastuminen

Kaiken lisäksi osa terveyshaitoista ja negatiivisista kehollisista vaikutuksista, joita steroidit saavat aikaiseksi, ovat peruuttamattomia. On hyvin vaikea ymmärtää kuinka pahasti kieroutunut ihmiskuva, maailmankuva ja käsitys elämän prioriteeteista on ihmisillä, joille suuremmat lihakset ovat niin tärkeät, että uhraavat näiden edessä toimintakykynsä, hedelmällisyytensä, yleisen terveystilansa, mielenterveytensä, älykkyytensä ja todennäköisesti lyhentävät elämänsä pituutta jopa kymmenillä vuosilla.

Steroideista on sanottu, että ne tekevät miehestä vielä enemmän miehen, samoin kuin naisesta enemmän miehen. Toisin sanoen naisille haittavaikutukset ovat vielä paljon pahempia ja ”luonnottomampia”. Tosin onko mies enemmän mies, kun hänen rintarauhasensa kasvavat, kivekset kutistuvat, siittiöiden määrä ja laatu sekä hedelmällisyys heikkenevät sekä impotenssi ja seksihalut vähenevät? Kehonrakennus yhdistettynä kaikkiin kyseisen ”kulttuurin” tekijöihin (mm. anaboliset steroidit) on sinulle oikea ratkaisu, jos mieskuvasi on luonnottoman lihaksikas mielenterveysongelmainen ja hedelmätön kasa massaa tai naisihanteesi on mieheltä näyttävä, matalasti honottava ja aggressiivisen teinipojan tavoin käyttäytyvä miltei yhtä iso kasa hedelmätöntä massaa.

Tässä vielä loppuun pikaisesti koottu ja hyvin vajavainen lista ennenaikaisesti kuolleista kehonrakentajista 2024-2025 vuosilta:

  • Illia Golem, kuollut 36-vuotiaana, kuolinsyy sydänkohtaus, 2024
  • Matheus Pavlak, kuollut 19-vuotiaana, kuolinsyy: sydänkohtaus, 2024
  • Antonio Souza, sydänkohtaus kisalavalla, 2024
  • Jose Mateus Correaia Silva, kuollut 28-vuotiaana, sydänkohtaus kesken harjoittelun, 2024
  • Johanna Pérez, kuollut 35-vuotiaana, kuolinsyy ei tiedossa 2024
  • Douglas Fruchey, kuollut 36-vuotiaana, kuolinsyy: yliannostus (Fentanyyli, Fluorofentanyyli, Metamfetamiini, kokaiini, MDMA), 2024
  • Johannes Loima, kuollut 27-vuotiaana, kuolinsyy: itsemurha, 2024
  • Lenny Persin, kuollut 60-vuotiaana sydänongelmien seurauksena, 2024
  • Jodi Vance, kuollut vakavaan nestehukkaan kisan jälkeen 20-vuotiaana, 2025
  • Park Seung-hyun, kuolinsyy: terveydelliset syyt, 2025

..10/11..

Taiteilijan Imago

Vastaa

Taiteilija on epämääräinen titteli, jolla osa haluaa määrittää itsensä perustaen tämän joko hyvään tai vähemmän hyvään syyhyn. Taiteilija voidaan määritellä monella tavalla. Taiteilija harjoittaa ja tekee taidetta eli luo jotain ilmaisemaan ja välittämään tunteita ja ideoita. Taiteilija voi olla ammatiltaan, jolloin on käynyt erilaisen taiteen tekemiseen liittyvän ammatin – kuten kuvataiteilija – tai vaihtoehtoisesti saa itselleen elannon tekemällä taidetta. Näin ammattitaitelija voi olla joko niin sanotun virallisen koulun käynyt tai itseoppinut.

Mikä tekee taiteilijan? Taiteen tekeminen vaatii pääasiassa ankaraa paneutumista asiaan eli tiedon ja taidon omaksumista harjoittelun kautta. Taiteen tekeminen vaatii myös mielikuvituksen käyttöä oman visionsa muuttamiseksi valmiiksi lopputulokseksi.

Taiteilijaksi tulemisen vaadittavat kulmakivet ovat siis:

  1. tiedon hankkiminen
  2. taidon hankkiminen
  3. mielikuvituksen käyttö
  4. visio eli idea siitä mitä taideteoksella halutaan välittää

Taiteen tekeminen vaatii tiedon hankkimista vähintäänkin kyseisestä taiteenlajista. Tässä ammattimainen koulutus on eräs hyvä tapa saada perustiedot aiheesta. Musiikissa et voi tehdä tietyn genren musiikkia ymmärtämättä edes jollain tavalla mitkä ovat kyseisen genren erityispiirteet, mitkä tekijät määrittävät sen ja miten se eroaa muista, erityisesti lähigenreistään. Toki hyvää musiikkia voi tehdä myös puhtaasti erilaiset musiikilliset genret unohtaen tekemällä sitä mikä kuulostaa hyvältä. Tässäkin tosin useimmiten tekijän korviin jokin tietty genre kuulostaa erityisen hyvältä, ja nämä kyseisen genren ominaistekijät tulisi ymmärtää, jotta voi toteuttaa niitä omiin korviin hyviltä kuulostavia piirteitä.

Taidon hankkiminen on ehkä se kaikkein oleellisin – ja miltei aina ehdottomasti tärkein – asia taiteen tekemisessä. Ilman tekemisen taitoa taidetta ei yksinkertaisesti pysty tekemään. Samoin taidon taso on se, joka rajoittaa toteuttamista. Mitä taitavampia olemme, sitä suurempi on mahdollisuutemme toteuttaa näkemyksiämme. Musiikillisen instrumentin soittamisessa perustaidot voidaan esimerkiksi jakaa erillisten tekniikoiden osaamiseksi, improvisaatioksi ja säveltämisen taidoksi. Mitä enemmän osaat tekniikoita, sitä paremman sävellyksen (tai kuvataiteessa maalauksen) voit potentiaalisesti saada aikaan. Säveltämisen taito on yhdistelmä musiikin tyylilajin/tyylilajien ymmärtämistä, soittotaitoa, sekä oman mielikuvituksen käyttöä. Improvisaatio on vapaata soittoa, joka perustuu syvään ymmärrykseen musiikin tyylistä (jota improvisoi) yhdistettynä hyvään soittotaitoon eli tekniikoiden osaamiseen. Taidot omaksutaan sinnikkään itsekuria vaativan harjoittelun kautta.

Mielikuvituksen rikkaus on osittain synnynnäistä, mutta sitä voidaan myös harjoittaa ajattelemalla, lukemalla, pohtimalla erilaisia perspektiivejä jne. Samoin edellä mainitut auttavat sen oman sanoman ja visioin muotoutumisessa, että muotouttamisessa, jota haluaa taiteellaan ilmaista.

Taiteilijan imago ilman edellä mainittuja on kuori ilman ydintä, naamio ilman sisältöä. Minkä vuoksi osa ihmisistä sitten haluaa esittää taiteilijaa kuitenkaan panostamatta itse asiaan? Tähän löytyy mielestäni ilmiselviä vastauksia. Ihminen, jolle tärkeämpää on imago kuin sen sisällön toteuttaminen, on pinnallinen, ei syvällinen, mutta hän haluaa toisten näkevän hänet syvällisempänä, taitavampana ja luovempana kuin hän todellisuudessa on. Tämä taas kertoo sekä heikosta itsetunnosta että epärehellisyydestä. Ehkä kyseinen henkilö osaltaan ymmärtää, että ei ole niin erikoinen ja hyvä kuin haluaisi olla, mutta ei suostu sitä kuitenkaan hyväksymään? Jos haluaa osata ja taitaa jotain, ainoa tie siihen on kyseisen asian harjoittelu. Taiteilijan imagon (tai muun roolin esittäminen) ilman panostusta itse aiheen sisältöön on merkki laiskuudesta, itsepetoksesta, epärehellisyydestä, huonosta itsetunnosta ja/tai muiden hyväksikäytöstä.

Silkkaa laiskuutta ja itsekurin puutetta edellä mainittu on sen vuoksi, että henkilö ei jaksa harjoitella ja panostaa asiaan, jonka väittää olevan tärkeä itselleen. Panostuksen puute vaikuttaa toisaalta vahvasti siltä, että asia ei oikeasti ole tärkeä henkilölle, vaikka hän niin antaa ymmärtää muille, ja ehkä itselleenkiin.

itsepetosta on esittää itselleen ja muille, jotain mitä ei ole. Itsepetosta on myös uskotteleminen itselleen, että on parempi ja osaavampi siinä mitä tekee kuin todellisuudessa on. Epärehellisyys on tässä mukana väistämättömänä osana, koska valheellisen kuvan antaminen ei ole mahdollisista olematta epärehellinen (taaskin sekä itselleen että muille).

Huonoa itsetuntoa taitelijan esittäminen on, koska halutaan antaa muille valheellinen ja kiilloteltu kuva itsestä, joka viittaa siihen, että henkilö ei pidä itsestään sellaisena kuin on eikä halua muiden näkevän häntä sellaisena kuin oikeasti on, vaan valheellisen luodun ihanneroolin kautta. ”Fake it til you make it” – asenteena on toimivaa vain yhdistettynä kovaan panostukseen ja työhön kyseisen päämäärän eteen.

Hyväksikäyttöä taiteilijan roolissa on sen tarkoitus luoda itselleen kontakteja ja hyötyä valheellisin perustein. Tämä on muiden hyväksikäyttöä siinä mielessä, että luvataan muille jotain mitä ei oikeasti ole heille tarjota. Tätä voidaan pitää eräänlaisena loiskäyttäytymisenä, jossa toisten taitoja, tietoja ja osaamista hyödynnetään, mutta itse ei voida tarjota vastapalveluksena mitään takaisin.

Taiteen laatu määrittää taiteilijan tason.

”Hyvä taiteilija tekee ja luo, huono selittää ja esittää”

..10/11..